Pekka Nissinen CV

Taidemaalari

Pekka Nissinen

 

 PEKKA NISSINEN    s. 1938

 

 Taidenäyttelyt

Taiteenteko on ollut täysipainoista elämääni nuoruusvuosista lähtien. Kävin Vapaata Taidekoulua, Taideteollisen ammattikoulun ja Mainosgraafikkojen koulun. Tavoitteeni oli kehittyä vapaaksi taiteilijaksi, mutta päätyminen leipätyöhön mainosalalle siirsi suunnitelmieni täydellistä toteutumista 40 vuotta.

 

 

1961 Galleria Strindberg, Helsinki

Vuonna 1962 sain 2. palkinnon Rudolf Koivun kuvituskilpailussa. Taitoin Mainosuutiset-lehden vuosina 1967 - 72, ja voitin viitenä vuotena sen kannen suunnittelukilpailun. Miellyttäviä tapahtumia olivat 1. sijan saavuttaminen Vuoden Parhaat Julisteet -kilpailuissa -64, -67 ja -71. 1965 olin 2. sijalla Suomen Taiteilija-seuran järjestämässä postimerkkikilpailussa, kolme vuotta myöhemminsijoituin toiseksi niinikään postimerkkikilpailussa, joka järjestettiin Suomen Itsenäisyyden 50-vuotisjuhlan kunniaksi.

1987 Pohjola-Yhtiöt, Helsinki

1988 Galleria Pikasso, Helsinki

Vuoden Parhaat Ilmoitukset -kilpailussa tuli voitto vuonna 1972, jolloin sain myös kunniakirjan kuvituk-sesta Brnon Käyttögrafiikan Biennalessa ja 1. palkinnon Väestöliiton julistekilpailussa. Toisen kunniakirjan sain Brnosta 1976. Kaksi vuotta myöhemmin sain tehdä Puolustusvoimien 60-vuotisjuhlajulisteen ja kokonaissuunnittelun Tuulispää-kokoelmateokseen. Vuodet 1974 - 77 toimin Me Naiset -lehden satusivun tiimissä aiheiden kehittäjänä ja kuvittajana.Tämän listan loppuun totean vielä olleeni Grafian nimeämänä Suomen edustajana UNICEFin postimerkkien suunnittelukilpailuissa 1978 - 79 ja saaneeni vuosina 1962 - 1988 lukuisia palkintoja erilaisissa mainosalan ideakilpailuissa. Lisäksi julisteitani on talletettuina eri museoissa.

1989 Galleri Baywobau, München

1989 Gallerie mobile, Marktoberdorf

Ammattijärjestöistä olen ollut mukana Grafia ry:ssä ja kutsujärjestö Graafiset Muotoilijat ry:ssä. Näiden lisäksi työskentelyni kahdessa ammatissa on vaikuttanut voimakkaasti taiteen tekemisiini. Mainonnassa oivaltaminen, tietty kilpaileminen on parasta. Siinä pääsee yksilösuorituksiin. Lisäksi kokemus art direc-torina suurissa mainostoimistoissa kasvatti kokonaisnäkemystä.

1989 Iitin kunnan 450-vuotisjuhlanäyttely, Kausala

1989 Gallerie das Treppenhaus, Memmingen

Ajallisesti 1970-luvulla taiteeni painottui kuvitukseen. 80-luvulta lähtien olen keskittynyt puhtaasti maalaa-miseen. Siinä vaiheessa "aloitin kaiken alusta" keskittymällä 2,5 vuoden ajan maalaamiseen maastossa. Tuosta ajasta sain tulkintaani visionäärisyyttä siirtymällä katsomaan maisemaa ikäänkuin ilmasta päästäkseni irti aihekeskeisyydestä. Kaiken pohjalla on kuitenkin nuorena omaksuttu vapaa kubismi.

1990 Hildesheim, Hildesheim

1992 Galleria Artaide, Helsinki

1993 Gallerie Yves Fay, Paris

1999 Teatteri Avoimet-Ovet Galleria, Helsinki

2000 Aleksanterin teatteri, Helsinki

2000 Galleria Sirius, Jyväskylä

Parikymmentä vuotta sitten töihini tulivat maskit, sirkus ja kiinalaiset hevoset. Teemat pelkistyivät ja merki-tykset syventyivät. Pariisin näyttelyni Turnajaiset-teema alkaa ajatusmaailmasta lasten hiekkalaatikolta ja etenee tämän päivän politiikkaan asti, merkitykseltään. En pyri miellyttämään ketään, näkemyksen pitää tulla katsojasta. Haluan saada katsojan pohtimaan ottamalla assosiaation pelkästä vaikutelmasta. Tällä tavoin Sannäsin näyttelyni teemaksi muotoutui "kubistiset aivot" ja Kouvolan Taidemuseossa oli näkyvissä "värisirkus". Esimerkiksi viime mainitun suurten tuolitutkielmien uskon tuottavan kehittäviä ajatuksia puun ja maalauksen yhteisvaikutuksesta.

2001 Sannäsin kartano, Porvoo

2002 Iitin kunnankirjasto, Kausala

2003 Kouvolan taidemuseo, Kouvola

2003 Galleria Ulaani, Helsinki

Vaikka Anjalankoskella "Veden voima"-näyttelyssä oli töitäni vuosilta 1987 - 2004, niin valtaosa niistä on uusimman ajatteluni pohjalta syntyneitä. Ne ovat nimenomaan visionäärisiä, kuten Jäiden lähtö, jossa tut-kin jäidenlähdön vaikutusta ihmismieleen, omaani. Toinen ajatus syntyy Veden voima -teoksesta, joka on puhtaasti konstruktiivinen abstraktio. Uusimpana tutkimukseni alueena ovat "poikilot". Mielessäni poikilo tarkoittaa onnea tuottavaa vaihtoajatusta.            

2004 Artpurha, Anjalankoski

Uskon, että vanhemmiten "paikka" tulee yhä tärkeämmäksi. Minulle se on Kymijoki, Iitissä sijaitsevan atel-jeeni ohi virtaava mahtava veden vuo. Se antaa minulle edelleenkin paljon. Mutta kuten elämääkään ei voi ennustaa, ei maalarikaan voi tulevia töitään etukäteen nimetä.

Näin ajattelin Anjalankosken näyttelyn jälkeen. Uusi prosessi oli käynnistynyt jo poikiloiden rinnalla ja siinä kehittyi konstruktiivinen maisema. Mielikuvat, kuten kaikki elämä, virtaavat. Niistä sitten toteutuu yksi hetki - ilman omaa määräämistä. Maisema rakennetaan uudestaan, abstrakti ja todellinen yhtyvät. Silloin ne voivat olla myös puusta veistettyjä, askeettisia mielikuvia.

2007 Galerie Oljemark, Helsinki

Monimuotoinen Poikilo-värivirta näyttely pohjautui Poikilo-runoon. Valokuvissa,  kuvakollaaseissa ja instal-laatioissa yhdistyvät veisto, maalaus, valokuva ja luonto. Kokonaisuus kertoo metsänpojan riitistä valitse-malleen neidolle. - Kouvolan-näyttelyihini on liittynyt myös kuuluminen Kouvolan taiteilijaseuraan.

2008 Kouvolan taidemuseo, Kouvola

2008 Suomen Kulttuurirahaston Kymenlaakson rahaston apuraha.

Kouvolan Taidemuseon kustantama kirja Poikilo-teemasta hyväksyttiin MOMAn kirjastoon New Yorkissa.

Sitten oli vuorossa näyttely, jossa Poikilo-teemani kertautui uusien maalausten ja veistosten kera.

2009 Kustaan galleria, Valkeala-Kouvola

Yhteisnäyttelyssä installaatioteos Keko ja kolme öljyvärimaalausta.

2010 Kouvolan Taidemuseo, Kouvola

Lahjoituksena Kouvolan Taidemuseolle luovutin vuoden 2008 Poikilo-näyttelyn lähes 150 teosta ja niihin liittyvän mittavan valokuva-aineiston. Kouvolan Taidemuseo muutti nimekseen Taidemuseo Poikilo.

2015 Stoan galleria, Helsinki  

Kertauas kubismiin, maalauksia.

 

- Olen syntynyt Pohjois-Karjalassa Juuassa, koulukaupunkini oli Joensuu. Halusin taiteilijaksi nuorukaisesta lähtien, maalasin kuvia ympäristöstäni jo 14-vuotiaana. 18-vuotiaasta lähtien taiteen tekeminen on ollut pysyvästi elämäni pääsisältö. Armeijan jälkeen muutin Helsinkiin, jossa tein työurani mainosgraafikkona. Vaimoni Pirkko on oman keraamikkouransa ohessa tukenut taiteilijatyötäni väsymättömästi kaikki nämä vuodet. Vanhempi poikani Mikko on luonut kansainvälisen uran baletin ensitanssijana ja toimii tällä hetkellä Bostonin baletin johtajana. Antti-poikani on ammatiltaan mainosvalokuvaaja.